Mikä Hiippari?
Hiipivä Haamu eli Hiippari
Hiipivä Haamu on Helsingissä vuosittain järjestettävä salapoliisi- ja kaupunkituntemuskilpailu. Kilpailu on Suomen suurin vuosittainen partiokilpailu. Kilpailun järjestelyistä vastaa vuodesta toiseen partiolippukunta Ilvesveikot apunaan partiolaisia muista lippukunnista ympäri Suomen.
Hiipivä Haamu on kilpailu, jonne tullaan pitämään hauskaa. Kisalla on myös vuodesta toiseen kasvatuksellisia tavoitteita: liikenneturvallisuus, kaupunkituntemus sekä vuosittain vaihtuva koulutuskohde, kuten Itämeren suojelu tai internet-yksityisyys. Nämä antavat kisan fiktiiviseen juoneen lisää syvyyttä.
Kilpailu on pääasiallisesti suunnattu tarpojille ja sitä vanhempien ikäkausien partiolaisille. Nuoremmatkin saavat osallistua (ikärajaa ei ole), mutta kisoissa käsiteltävät teemat saattavat olla nuoremmille liian monimutkaisia tai jopa pelottavia. Myös ei-vielä-partiolaiset ovat tervetulleita mukaan.
Ensimmäisen kerran Hiipivä Haamu järjestettiin jo vuonna 1947. Säännöllisesti kilpailu on järjestetty vuodesta 1974, jolloin partiolippukunta Ilvesveikot otti vastuun tapahtumasta. Hiipivä Haamu kokoaa mukaan vuosittain noin 1000–1500 eri ikäistä osallistujaa.
Kisan juonesta, tavoitteista ja kokonaisuudesta vastaa kilpailunjohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Johtoryhmän apuna toimivat rastipäälliköt, jotka kukin vastaavat yhdestä kisapäivän rastista yhdessä rastihenkilöidensä kanssa. Kilpailun suojelijana on vuodesta 1984 lähtien toiminut Helsingin kaupunginjohtaja, myöhemmin pormestari.
Rakenne
Kilpailun rakenne on kolmiosainen. Se on säilynyt vuodesta toiseen samankaltaisena.
Kilpailuun ilmoittaudutaan syksyllä, ja lokakuun alussa vartioille lähetetään ennakkomateriaali. Materiaaliin kuuluvat muun muassa ennakkotehtävät ja pukeutumisohjeet, jotka auttavat virittäytymään kisapäivän tunnelmaan ja aiheeseen sekä antavat vartioille puuhaa syksyn kokouksiin. Ennakkotehtävät palautetaan lähtöön ja pisteytetään osana kisan pistepottia.
Varsinainen kilpailupäivä on marraskuun ensimmäinen sunnuntai. Silloin päivä alkaa aikaisin, monilla jo ennen aamukahdeksaa. Lähdössä kisailijoille näytetään alkuvideo tai hieman vuodesta riippuen vaikkapa alkunäytelmä. Kisapäivänä vartio yrittää omien salapoliisitaitojensa mukaan ratkaista kisan juoneen liittyvän rikoksen tai muun vastaavan, ja kilpailun maalissa juoni tulee tuoda ilmi parhaan ymmärryksensä mukaisesti. Lähdön tarina johdattaa kisan juoneen ja tunnelmaan. Lisää puhtia antaa kisan oma julkaisu, Päivän Pamaus, joka jaetaan kisailijoille lähdössä. Lähdön informaation turvin vartion tulee myös selvittää, missäpäin Helsinkiä kisan rastit ovat.
Kisapäivä on pitkä. Rastit aukeavat yleensä aamulla kisan alkaessa ja ovat auki iltakuuteen. Tuona aikana vartio voi kiertää rasteja vapaassa järjestyksessä, lukuun ottamatta ensimmäistä rastia, joka on ennalta määrätty ruuhkien välttämiseksi. Päivän aikana selviää myös maalivihje. Maali aukeaa yleensä iltapäivällä kolmen jälkeen ja on auki iltakahdeksaan. Maalissa vartio koittaa parhaan kykynsä mukaan vastata kiperiin loppukysymyksiin, jotka koskevat kilpailun juonta. Jokavuotinen klassikko on vartion kirje Päivän Pamauksen erikoistoimittaja Kari Jännekselle, johon vartio kertoo oman näkemyksensä kisan juonesta ja tapahtuneesta rikoksesta. Maalissa kisaajilla on myös mahdollisuus ostaa muistoksi Hiipivä Haamu -aiheisia tuotteita – monella partiolaisella taitaa olla Hiippari-tulitikut aina retkellä mukana. Päivä kääntyy iltaan ja seuraava maanantai on arkipäivä, jolloin on paljon kerrottavaa kavereille koulussa tai kollegoille töissä.
Noin kuukauden kuluttua kisasta seuraa palkintojenjako, joka päättää vuoden kilpailun. Palkintojenjaossa kerrataan kisapäivän tunnelmia ja tekijätiimi kertoo, miten kilpailun juoni oikeasti meni. Voittajat tietysti palkitaan asiaan kuuluvilla kiertopalkinnoilla sekä partiovarusteilla. Palkintojenjaossa voit viimeisen kerran aistia kisafiiliksen ja kuulla hulvattomimman juoniesityksen, kunnes Haamu palaa taas seuraavassa marraskuussa.
Sarjajako
A-sarja on tarkoitettu nuorille vartioille. Sarjaan kuuluvat kisavartiot, joiden jäsenistä suurin osa suorittaa seikkailija- tai tarpojaohjelmaa. Esim. tarpojavartio, jossa neljä tarpojaa ja kaksi samoajaa tai seikkailijajoukkue, jossa viisi seikkailijaa ja kolme aikuista johtajaa.
B-sarjassa kisaavat jo hieman vanhemmat vartiot. Jos kisavartion jäsenistä suurin osa suorittaa samoajaohjelmaa, tai on sitä vanhempia, vartio kisaa B-sarjassa. Esim. tarpojavartio, jossa kaksi tarpojaa ja kolme samoajaa tai partiolaiskaveriporukka, jossa kolme vaeltajaa ja kaksi aikuista.
Jos kisavartiossa on tasamäärä eri ikäkausien edustajia, vanhin edustettu ikäkausi määrää kisasarjan. Esim. seikkailijajoukkue, jossa kolme seikkailijaa ja kolme aikuista, kisaa B-sarjassa.